Meidän perheessä on kaksi koriksen harrastajaa. Vanhempi tyttö kiinnostui koriksesta kun meni ensimmäiselle luokalle kouluun. Silloin oli Lappeenrannassa vain yksi korisseura tytöille ja hän liittyi siihen. Pari vuotta sitten kiinnostuttiin Sealsin toiminnasta, kun lasten koululla oli Kuuttikoriskerho. Pikkusisko kiinnostui koriksesta myös ja kävi kerhossa koulun jälkeen kerran viikossa.
Sain heti vastauksia kysymyksiini ja siksi olikin helppo tehdä päätös..
Lähetin seuralle sähköpostitse kysymyksiä seuran toiminnasta. Seuran tiedot löytyivät hyvin netistä. Sain heti vastauksia kysymyksiini ja siksi olikin helppo tehdä päätös seuran vaihdoksesta vanhemman tytön kohdalla ja nuoremmallekin löytyi myös sopiva joukkue Sealsista.
Meidät on otettu alusta asti hienosti mukaan norppaperheeseen. Tyttöjä ei ole haitannut edes se, että ovat ”joutuneet” poikien kanssa harjoittelemaan. Tosi hienosti ovat kaikki joukkuekaverit toisiaan tsempanneet ja huomioineet, tytöt sekä pojat.
Kaikki ovat täydestä sydämestä mukana norppien toiminnassa.
Sarjapelit ja turnaukset ovat mukavia yhteisiä hetkiä, joihin äitikin pääsee lasten kehittymistä seuraamaan, ja kannustamaan sekä jännittämään omien norppien puolesta!
Iso kiitos kuuluu kaikille valmentajille, jotka omalla vapaa-ajallaan jaksavat harkkoja ja pelireissuja järjestää. Sekä tietysti taustajoukoille; kaikki ovat täydestä sydämestä mukana norppien toiminnassa.
– Kolmen joukkueurheilua harrastavan lapsen äiti
